Suomidemokraattien nousu ja tuho

Oli aikoja, jolloin suomidemokraatit olivat hiatuksella edellisen puheenjohtajan edesmenon johdosta. Nousu alkoi kuitenkin uuden puheenjohtajan ansiosta. Tuho tapahtui myöhemmin.

Capture

Tämä on inhorealistinen kirjoitus puolueviritelmästä, jolla oli valtava potentiaali, mutta joka hukattiin joko tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Tietoni suomidemokraateista alkaa syksystä 2015. Silloinen muutos 2011 -puolueen puheenjohtaja, Jari Väli-Klemelä, houkutteli minut takaisin puolueeseen. Olin aiemmin ollut muutoksen puoluesihteeri.

Vähän ajan kuluttua Väli-Klemelä julkisti, että neuvottelut suomidemokraattien ja muutoksen yhdistymisestä on saatu valmiiksi ja kumpikin osapuoli odotti malttamattomana fuusiota. Väli-Klemelä oli valittu myös suomidemokraattien puheenjohtajaksi. Itse toimin molempien puolueiden tiedotus- ja viestintäpäällikkönä.

Potentiaalia oli enemmän kuin perussuomalaisilla aikoinaan.

Aloimme Väli-Klemelän kanssa suunnittelemaan erilaisia toimintoja fuusion jälkeiseen elämään. Asiat toki tuotiin molempien hallitusten tietoon. Ideoita oli paljon ja lisää oli tulossa.

Sitten tapahtui ensimmäinen katastrofi. Muutospuolueen puoluesihteeri, Anita Saarinen, käytännössä puukotti suomidemokraatteja selkään. Hänen onnistui viime hetkellä estää fuusioituminen. Molemmat puolueet jatkoivat erillään. Itse erosin välittömästi muutoksesta ja jatkoin täysipainoisesti suomidemokraattien viestintäpuolella välikätenä hallituksen ja kaiken muun välissä.

Emme lannistuneet fuusion kariutumisesta, vaan jatkoimme toimintaa. Organisaatio kasattiin ja aloimme kääriä hihoja. Sain idean kahvitilaisuuksista eri puolella Suomea. Tilaisuuden tarkoitus oli kertoa meistä ja kuunnella kansalaisten mielipiteitä ajatuksistamme.

Ehdimme järjetämään muutaman kahvitilaisuuden, joista mm. yhdestä maksoin omasta pussista noin 300€ Kelan sairauspäivärahoista.

Seuraava katastrofi iski. Kaikista hyvistä puheista riippumatta, muu suomidemokraattien hallitus pyöritti sormiaan ja kaivoi nenäänsä, emmekä saaneet puheenjohtajan kanssa heihin mitään eloa. Erityisesti puolusihteeri Nina Ekmanin kanssa oli ongelmia. Hän ei saanut edes jäsenrekisteriä kasaan ja meillä oli tuhansien eurojen edes jäsenmaksuja perimättä.

Ongelmia oli myös väliportaassa. Eräs piiripäällikkö otti ja erosi, kun kysyin häntä järjestämään kahvitilaisuuden Poriin. Muutkin piiripäälliköt olivat melkoisen pateettisia tapauksia.

Miksi ihminen haluaa ryhtyä hallituksen jäseneksi, piiripäälliköksi tai muuhun luottamustoimeen, jos ei ole valmis sitoutumaan siihen ja tekemään työtä sen eteen?

Jari Väli-Klemelän yrittäessä kaikkensa hän koki viimein jonkinlaisen burnoutin tapaisen. Hän yritti viimeisenä keinona yrittää saada varapuheenjohtajan ja mun muun hallituksen toimimaan ”katoamalla”. Tämä ei toiminut.

Yritimme järjestää yhdistyksen kevätkokouksen Jyväskylään. Tämä tyssäsi siihen, että minun oli tarkoitus etsiä tilat meille. Löysin tilat, mutta minulla ei ollut rahaa maksaa niitä ja pyysin puoluesihteeriä varaamaan tilan ja maksamaan yhdistyksen kassasta maksun. Tilaa ei koskaan varattu ja puoluekokus jäi pitämättä.

Myös jäsenistön tiedotus jäi hoitamatta, koska en saanut hallitukselta mitään tiedotettavaa. Jäsenistö oli jo hiilenä asiaan.

Viimeisenä keinona minä erosin yhdistyksessä ja erokirjeessä kehoitin hallitusta viimein toimimaan. Tämäkään ei tuottanut tulosta.

Kolmas katastrofi seuraa. Suomidemokraatit pitivät yllättäen puoluekokouksen Helsingissä, jonka agendalla oli ”hallituksen täydentäminen”. Muistutan, että Jari Väli-Klemelä oli tuohon aikaan vielä laillinen puolueen puheenjohtaja. Yllättäen kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Olavi Mäenpää Turusta. Tässä rikottiin yhdistyslakia ja suomidemokraattien sääntöjä rankalla kädellä, sillä agendassa ei puhuttu mitään puheenjohtajan valinnasta.

Olavi Mäenpäästä oli paljon odotuksia. Onhan mies auktoriteettinen ja tietää mitä tekee. Hän tosiaan tiesi mitä tehdä. Hän ajoi puolueen alas samassa ajassa, kun Väli-Klemelän kanssa yhdessä rakensimme sen. Tällä hetkellä puoluetta ei näy missään.

Pahin katastrofi tässä on se, että puolueen nimi on ajettu lokaan. Se tunnetaan nyt puolueena, johon ei voi luottaa yhtään. Millä nimen saisi puhdistettua, kertokaapas se, nimittäin…

On huhuttu, että syksyllä olisi uusi puheenjohtajavaali. Harkitsin uudelleen hakemista yhdistyksen jäseneksi ja Mäenpään haastamista puheenjohtajavaalissa. Ajatus olisi kutkuttava ja luulisin, että minulla olisi hyvät saumat voittaa Mäenpää. Panokseni suomidemokraatteihin oli nimitttäin aikoinaan merkittävä ja kirjoitin mm. heidän puolueohjelmansa.

Sen sijaan en aio tehdä niin. Hallitukseen jäisi edelleen jäseniä, joiden työpanos lähentelee nollaa. Minulle kävisi samalla tavoin, kuin Väli-Klemelälle ja kokisin burnoutin ennen pitkää.

Sen sijaan suunnittelenkin kuntavaaliehokkaaksi asettumista ensi vuoden kuntavaaleissa ihan oikean puolueen riveistä Tampereella. Olenhan Tampereen viidenneksi suosituin tamperelainen.

Mainokset

9 kommenttia artikkeliin ”Suomidemokraattien nousu ja tuho

  1. Nina Ekman on todella kaikkensa antava ihminen ja uuttera. Kaikkien huomio on negatiivisissa asioissa ja muussa Sinun Parkkola jatkuvan ilkeilyn ja huutelun takia.

    Sama pätee Muutokseen, Anita toimi oikeaksi katsomallaan tavalla ja et välttämättä tiedä kaikkia syitä, koska sinä Parkkola olet epäluotettava, katkera juoruilija.

    Tykkää

    • Hyvä rouva,

      Pahoittelen ensinnäkin, että kommenttisi oli mennyt ennakkotarkistukseen. Luulin ettei minulla ole sellaista päällä.

      Vastaan kommenttiisi, että on näkökulmia ja on näkökulmia.En ymmärrä ensimmäistä kappalettasi kunnolla, mutta en ole käsittääkseni suomidemokraateissa ilkeillyt tai huudellut. Asiaa voi tiedustella silloiselta suomidemokraattien puheenjohtajalta, Jari Väli-Klemelältä.

      Toiseen kappaleeseen vastaan vain, että sirpalepuolueet eivät pääse mihinkään, kun suomidemokraateilla ja muutoksella yhdessä olisi ollut mahdollisuuksia vaikka mihinkä. Nyt kumpikaan yhdistys ei pääse puoluerekisteriin ennen kuntavaaleja, kuten ei moni muukaan.

      Suomidemokraateista lähtöni jälkeen puheenjohtajan valinta on muuten ollut hieman erikoinen. Lain mukaan puheenjohtaja olisi vieläkin Jari Väli-Klemelä, sillä kevään yhdistyskokouksen agendassa ei puhuttu puheenjohtajan erottamisesta ja uuden puheenjohtajan vaaleista. Ihan vain tiedoksi.

      Kirjoitan vielä joskus historiikin kaikesta käsittämättömästä, mitä on näiden vuosien aikana hukattu.

      Tykkää

  2. Nykyinen hallitus toimisi ellei puheenjohtaja lannistaisi. Mm. Markku Svensk kirjoitti sosmediaan kannatuspuhetta, mutta Olavi Mäenpää käski ottamaan kirjoituksen pois, koska ”ei saa antaa ihmisille turhaa toivoa”. Myös kannattajakorttikeräys kuisi nilkoille heti, kun uusi puheenjohtaja julkistettiin. ”Sille saamarin jatsisaappaalle ei kortteja kirjoitella”, oli yleisin tapa vastata.

    Tykkää

    • Minullahan oli ideana kiertää puheenjohtaja Väli-klemelän kanssa maata, pitää tapaamisia ihmisten kanssa ja kerätä kannattajakortteja. Piiripäälliköt eivät vain saaneet millään järjestettyä meille tapaamistiloja ja yksi jopa erosi, kun häntä pyydettiin keksimään joku kahvila tapahtumalle. Omalla rahalla järjestin yhden tapahtuman ja mainostin toista. Sitten loppui rahat ja terveys.

      Saiko Olavi aikaiseksi mitään tällaista korttien keräämiseksi?

      Henkilökohtaisesti minulla on tunne, että Olavi tuli SD:en mukaan vain tuhotakseen sen, koska näki sen uhkana kokoomukselle SD:n lievästi oikeistolaisen ohjelman vuoksi.

      Tykkää

      • En osaa sanoa onko hän talutushihnassa vai tekeekö omat päätöksensä. Asiat eivät vain hänen johdollaan mene ainakaan SD:lle edulliseen suuntaan.

        Tykkää

  3. Mitenköhän SD ylimääräinen kokous meni? Saako Olavin vielä raastupaan uusista väärennyksistä? Ukko lähtisi lusimaan aika nopsaan jos tosisteita väärinkäytöksistä löytyisi.

    Tykkää

    • Sitä en tiedä. Siellä ei vissiin kovin montaa anti-Olavi jäsentä ollut paikalla. Heitä kun ei kutsuttu ja moni jätti protestina joko menemättä tai ilmoittivat eroavansa yhdistyksestä.

      Mutta saa nähdä kuinka asiassa käy, jos keväinen puheenjohtajan valinta ja sen jälkeinen hallitus todetaan laittomaksi. Ainakin uusien jäsenten valinta on ollut tuon jälkeen laittomasti suoritettu.

      Harmi, että hyvä yhdistyksen nimi loattiin nyt tässä sirkuksessa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s