Elämme uussuomettumisen aikaa

Suomettumisen, eli vieraan vallan painostuksen alle joutuminen, kulta-aika osui Urho Kekkosen hallintokaudelle. Suomettumisen aikaan kuului ns. noottikriisi. Noottikriisi oli vuonna 1961 Neuvostoliiton Suomelle lähettämä nootti, jossa Neuvostoliitto vaati toimenpiteitä molempien valtioiden ulkorajojen turvaamiseksi YYA-sopimuksen hengessä. Noottikriisin tarkoitus lienee ollut vaikuttaa Suomen sisäpolitiikkaan.

Uussuomettuminen, kuten moni muu asia maailmassa, ei tällä hetkellä koske kuitenkaan vieraan valtion painostustoimia. Ei edes Euroopan Unionin, vaikka sekin painostaa eri keinoin osavaltioitaan. Nykyaikana muodissa on abstraktimmat toimijat, ylikansalliset aatteet ja ideologiat.

Uussuomettuminen koskee islamia.

Suomettumiseen kuului oleellisena osana itsesensuuri. Julkista keskustelua valvottiin ja Neuvostoliiton arvostelu vaiennettiin. Kriitiikki ajettiin hämyisten baarien ja huoltoasemien nurkkapöytiin. Vuonna 1948 Suomen rikoslakiin jopa lisättiin pykälä vaientamaan kritiikki.

Uussuomettumisessa itsesensuuri on vahvana. Kuten suomettumisessakin, uussuomettumista ajetaan myös lakiteitse. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan pykälää on lavennettu koskemaan myös abstrakteja kansanryhmiä, kuten muslimeja. Tulkintaa on lavennettu myös niin, että vaikka kirjoittaja tarkoittaisi muslimiterroristeja, tuomio voi silti tulla kaikkien muslimien halventamisesta.

Kuten suomettumisen aikoina, myös uussuomettumisen aikoina media on vahvasti asiassa läsnä. Kuten tiedettyä, useat verkkomediat ovat sulkeneet kommentointimahdollisuuden uutisistaan tai moderoivat kommentointia rankalla kädellä. Sääntöjä ei kirjata tarkoin, vaan kommentoijien yllä pidetään pelon ilmapiiriä ja kommentoijia ohjataan itsesensuuriin.

Suomettumisen aikana sensuuria perusteltiin Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden mahdollisella heikkenemisellä. Uussuomettumisen aikana itsesensuuria perustellaan suomalaisten ja ulkomaalaisten terroristien välisten suhteiden mahdollisella heikkenemisellä.

Kuten suomettumisen aikana, myös uussuomettumisen aikana poliitikot ovat vahvasti mukana sensuurissa. Ja kuten suomettumisen aikoina, myös uussuomettumisen aikoina keskusta on poliittisen valtansa huipulla. Pääministeri Sipilän (kesk.) kommentit Turun terrori-iskusta noudattelevat suomettumisen sensuurin oppeja. On pidettävä yhtä, ei saa vastata vihalla vihaan, ei ole näyttöä terrorismista.

Erona suomettumiseen ja uussuomettumisen välillä on kuitenkin se, että nykyään keskustalainen pääministeri jää nopeasti kiinni valheista ja puolitotuuksista. Ei näyttöä terrorismista vaihtuikin nopeasti todennäköisesti näyttöä terrorismista. On pidettävä yhtä vaihtui nopeasti ”rasistien” tuomitsemiseen. Ei saa vastata vihalla vaihtui pelkoon ja poliisit saivat konepistoolinsa.

Näyttää siltä, että meillä on sittenkin vielä toivoa. Jopa suomettumisen ja uussuomettumisen pyhättö, Yleisradio, on julkaissut kerrankin asiallisen artikkelin Turun terrorismista. Kannattaa lukea.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s