Varastetun omaisuuden käyttö sallittua

Kyllä, valtakunnansyyttäjäviraston 8.2.2017 antamalla päätöksellä varastetun omaisuuden käyttö on sallittua Suomessa. Asiasta ei seuraa rikosoikeudellista rangaistusta. Ei vaikka kyseessä on puolen tuhannen euron arvoinen puhelin.

Tapaukseni ei ole sentään huikea, kuin Espoossa tapahtunut 14-vuotiaan tytön raiskaus afgaanien toimesta. Tyttöä on tämän jälkeen ahdisteltu ja pahoinpidelty ilman Espoon poliisin puuttumista asiaan millään tavoin. Päinvastoin, Espoon poliisi yrittää estää muita puuttumasta asiaan ja yrittivät painostaa tytön vanhemmat jättämään rikosilmoituksen tekemättä.

Tapauksessani on kyse vain omaisuudestani. Jouduin pahoinpidellyksi 2.10.2015, jonka yhteydessä puhelimeni varastettiin. Tampereen poliisi sai kaksi henkilöä kiinni puhelimeni hallussapidosta. Henkilöt jäljitettiin puhelimen IMEI-koodin ja henkilöiden tekemien Prepaid-liittymien webbilatauksien perusteella. Poliisi kehotti nostamaan syytteen henkilöitä vastaan.

Tampereen kihlakunnansyyttäjä oli kuitenkin toista mieltä. Hän jätti syytteet nostamatta. Valitin syyttäjän toimista oikeuskanslerille, joka siirti valituksen valtakunnansyyttäjänvirastoon. VKSV antoi seuraavan päätöksen:

Rikoslain 32 luvun 1. §:n mukaan kätkemisrikokseen syyllistyminen edellyttää konkreettista ryhtymistä kysymyksessä olevaan anastettuun omaisuuteen.

Eikö puhelimen käyttö ja varsinkin siinä olevan liittymän lataaminen ole ryhtymistä anaistettuun omaisuuteen?

Lisäksi syyttäjän on pystyttävä osoittamaan esineen hankintatilanteesta sellainen selvityst, että rikoksen edellyttämä tekijän tahallisuus tai tuottamuksellisen kätkemisrikoksen edellyttämä syy epäillä omaisuuden rikollista alkuperää täyttyy.

Tulkinta kätkemisrikoksesta ei ollut tällainen viel vuonna 1998 lakitiedon tunnilla. Silloin ei edellytetty tietoisuutta rikollisesta alkuperästä. Tämä uusi tulkinta vapauttaa tästä lähtien kaikki varastetun omaisuuden käyttäjät syytteistä. Syyttäjällä ei ole mitään keinoa osoittaa, oliko tekijällä tieto omaisuuden rikollisesta alkuperästä.

Toisin sanoen voisin hakata anarkistin kadulla ja antaa hänen puhelimensa kaverilleni Pertille (keksitty nimi). Pertti voi huoletta käyttää puhelinta, kunhan minä tai Pertti ei kerrota syyttäjälle, että puhelin oli varastettu.

Onnittelen VKSV:tä tästä uudesta tulkinnasta!

Saatana mamut taas raiskaus tilaston kärjessä!

Saatana mamut taas raiskaus tilaston kärjessä! Joka helvetin apinanaama vittuun Suomesta ja rajat kiinni, koska koko lois sakki on raiskaajia tai lasten hyväksi käyttäjiä. Jos ei poliitikot saa aikaa mitään, niin sitten vaan saunan taakse ja ysimillistä buranaa naamaan !!11!11 Tää on saatana sotatila nyt. Kuka mukana?

Suvaitsevaiston uusi taktiikka

Suvaitsevaisto on varsin looginen ja strategiseen sodankäyntiin kykenevä kollektiivi. Heillä on lähes poikkeuksetta yhtenäinen hyökkäysstrategia, joka noudattelee vanhoja strategioita. Sitä, mistä strategiat tulevat, en tiedä. Joissain tapauksissa olen havainnut vaikutteiden tulevan Yhdysvalloista, mutta monesti takapiruna toimiva ideariihi on jäänyt hämärän peittoon.

Nationalismi ja isänmaallisuus strategiana vuonna 2017

Vuonna 2017 suvaitsevaisto teki kuitenkin radikaalin muutoksen. Ehkä muutos on Trumpin kirvoittama, siltä se ainakin näyttää. Vuonna 2017 suvaitsevaisto pitääkin nationalismia ja isänmaallisuutta hyvänä asiana!

Mutta ei toki siinä mielessä, minä normaali ihminen asiaa ajattelisi. Nationalismi on nimittäin käsite, joka tukee itsenäisten kansojen itsehallintoa ja tukeutuu valtiokäsitteeseen. Isänmaallisuus on hieman eri akselilla. Isänmaallisuudessa halutaan säilyttää oma valtio ja oman kansakunnan itsehallinto. Näin yksinkertaistettuna.

Suvaitsevaiston käsitemaailmassa asiat ovat suurinpiirtein näin, mutta siinä missä nationalismi tähtää jokaisen kansakunnan itsehallintoon, suvaitsevaiston nationalismissa yhden valtion sisällä on useita kansakuntia, joilla on yhteinen hallinto. Tämä ei sinällään ole uusi asia, sillä onhan Suomellakin Ahvenanmaansa. Suvaitsevaistolla kyse onkin määrästä ja kenties laadusta. Valtion ovet tulee olla auki, jotta valtioon voi virrata mahdollisimman paljon eri kansakuntien edustajia. Laadulla tarkoitan sitä, että suvaitsevaisto panostaa mieluummin tummaihoiseen kansaan, kuin valkoihoisiin länsimaalaisiin kristityihin.

Olen viikon aikana törmännyt tähän asiaan useaan kertaan eri alustoilla ja eri ihmisten kirjoituksissa. Molemmilla kerroilla pysähdyin miettimään, että jokin suvaitsevaiston teeseissä nyt mättää. Eilen sen ymmärsin ja tänään se vahvistui. Suvaitsevaisto on yhdistämässä nationalismin ja monikulttuurin käsitteitä; käsitteitä jotka melko pitkälle kumoavat toisensa.

Kaksi tapausta erityisesti jäi mieleen.

Ensimmäisessä tapauksessa isänmaallisuutena pidettiin sitä, että Suomessa olisi pitänyt avata ovet sepposen selälleen jo 80-luvulla, jotta maahan olisi virrannut mahdollisimman paljon eri kansakunnista tulevia ihmisiä. Meidän olisi pitänyt seurata Ruotsin esimerkkiä kohti monikulttuurin unelmaa.

Toinen tapaus koski Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Hänen kolmen (3) kuukauden aikalisänsä maahanmuutto- ja turvapaikanhakuasioissa on demoninen salajuoni, joka estää Yhdysvaltojen monikulttuuristumista entisestään ja näin ollen hajottaa koko valtion.

Älkää missään tapauksessa eksykä suvaitsevaiston valheisiin. Heidän keinonsa ovat pirulliset ja paikoin nerokkaatkin. Kuitenkin heidän valheensa paljastuvat aina sillä, että heillä monikulttuuri menee aina kaiken edelle.

Somen kolme sydäntä

Pohdiskelin päivällä James Clavellin kirjaa Shogun, samuraiajan japanialaisia, ihmisen kolmea sydäntä sekä somea, erityisesti facebookkia.

James Clavell kirjoitti Shogunissa samurailla olevan kolme sydäntä. Yksi koko maailmalle, yksi läheisille ja yksi itselleen. Tämä tarkoittaa sitä, että koko maailmalle puhutaan yhtä, läheisille toista ja tiettyjä asioita pidetään vain itsellä. Shogunia käytetään Japanissa historian tunneilla, joten Clavell lienee osunut oikeaan.

Nyt jos ajattelee, että tämä toinen sydän näytetään myös kavereille ja tuttaville, se tarkottaisi Shellin baarin kahvipöytäkeskusteluja. Facebookissa näistä asioista tulee kuitennkin julkisia tavalla tai toisella. Tällä tavoin face muuttaa kulttuuria.

Mutta tällä on toinenkin puoli. Se mikä ennen jäi baarin nurkkapöytään, laskeutuu nyt syyttäjäviraston pöydälle. Ihmiset ovat kummissaan miksi tällaisista puheista syytetään, joita sai ennen sanoa vapaasti. Siitä syystä, että enää ei ole ensimmäistä, toista ja kolmatta sydäntä, vaan pelkästään ensimmäinen ja kolmas. Syyttäjillä taas ei ole ensimmäistäkään.

Paluuta menneeseen ei ole, ennen kuin syyttäjävirasto on siivottu demlalaisista.

Ylpeä omasta rodustaan?

Sain tähän idean, kun luin tekstiä, jonka mukaan valkoinen ihminen on ainut, joka ei saisi olla ylpeä omasta rodustaan. Pohjois-Amerikassa on käsitteenä olla ylpeä musta, jos siis kuuluu mustaihoiseen afroamerikkalaiseen rotuun. Myös aasialaisten on sanottu olevan ylpeä rodustaan.

Tämä on minulle vähän outo aihe useammastakin syystä, mutta mainitaan pari syytä.

Ensimmäiseksi mainittakoon selvä ristiriita asiassa. Suvaitsevaisten tiedostavien joukossa tiedetään, että rotuja ei ole olemassakaan, vaan olemme kaikki yhtä ihmisrotua. Kuinka silloin musta voi olla ylpeä rodustaan? Ei tietysti mitenkään, mutta tiedostavilla on hämmästyttävä kyky torjua kognitiivista dissonanssia mielessään.

Toisekseen koko käsite, olla ylpeä rodustaan, on kohtuullisen vieras minulle. Mitä väliä sillä on minkä väriseksi sitä on syntynyt. Eikö ratkaisevampaa ole se, mitä sillä syntymällään on saanut aikaiseksi.

Ja tähän aikaan saamiseen perustuukin se, ettei valkoinen ihminen saisi olla ylpeä rodustaan. Valkoinen ihminen on saanut aikaiseksi paljon pahaa, se myönnettäköön. Valkoinen ihminen on mm. harjoittanut orjakauppaa siirtomaa-aikoina, joukkotuhonnalla tuhonnut toisia valkoisia, hyökännyt intiaanien asuinmaille ja tiedä mitä kaikkea esim. konkistadorit saivat aikaiseksi Amerikoissa.

Tunnetuin ja yleisesti käytetyin esimerkki valkoisen ihmisen pahuudesta on Adolf Hitler ja hänen Natsi-Saksansa. Hitler valloitti sodalla useita Euroopan maita ja osallistui toisten valkoisten joukkotuhontaan. Tänä päivänö jokaista, joka ilmaisee ylpeyttä valkoista kohtaan, sanotaankin natsiksi.

Joka on erittäin hämmentävää tässä diskurssissa. Ylpeys rotua kohtaan vs Hitler, joka tuhosi lähinnä oman rotunsa edustajia. En ole muuten mikään antropologi tms. joten en tiedä 100% varmaksi, onko juutalaiset samaa rotua, kuin saksalaiset. Mutt ei Hitler mitään mustien joukkotuhontaa silti harjoittanut.

Lisäksi on erittäin hämmentävää, että miksi juuri Hitler. Hän on pikkutekijä, mitä tulee massamurhaajiin. Hänen itäinen naapurinsa Neuvostoliitto osallistui paljon suurempiin joukkotuhontoihin, mutta ei kukaan käytä Stalinia esimerkkinä valkoisen ihmisen pahuudesta.

Aasialaiset saavat myöskin olla ylpeitä omasta rodustaan. Tämä nyt kn vähän siinä ja siinä, sillä valkoinen, tiedostava feministijoukko vihaa naispuoleisia thaimaalaisia. Pääasiassa aasialaiset ovat kuitenkin hyväksyttyjä.

Joka myöskin on erittäin hämmentävää, kun ottaa huomioon, että maailman suurin massamurhaaja on kommunistisen kiinan puheenjohtaja Mao Zedong. Hän on tapettujen ihmisten määrissä aivan omalla luvullaan. Silti kukaan ei käytä Mao Zedongia esimerkkinä aasialaisen ihmisen pahuudesta.

Saddam Husseiniakin pidetään yleisesti hirmuhallitsijana. Kukaan ei kuitekaan sano Saddamin olevan esimerkki aasialaisten, arabien tai muslimien pahuudesta.

Mutta entä mustien joukossa. Ensimmäisenä tulee mieleen sotilasdiktaattori Idi Amin, joka hallitsi Ugandaa ja tapatti 10000 – 500000 ihmistä. Onko Idi Amin esimerkki mustan ihmisen pahuudesta? Ei tietenkään.

Muita pienempiä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka esimerkiksi vasemmiston suosima ikoni Che Guevara, jonka elämä koostui sotimisesta ja poliittisten vastustajien kiduttamisesta sekä surmaamisesta. Näitä ei kuitenkaan käytetä Hitlerin tyyppisenä esimerkkinä oman viiteryhmänsä pahuudesta. Vain Hitler ja valkoinen ihminen voivat olla kollektiivisen pahoja, eivätkä he näin ollen saa olla ylpeitä itsestään.

Läpsyttelijät Tampereella

Tänään koettiin erikoinen episodi. Tampereella läpsytteli noin 40-50 tp-hakijaa, jotka eivät olleet saaneet turvapaikka. He saivat kulkea poliisipartioiden ohitse, eikä heitä otettu kiinni. Itse olin paikan päällä kuvaamassa.

Läpsyttely alkoi Koskipuistosta, jonne saavuin Frenckelin aukion kautta. Otin muutaman kuvan, jonka jälkeen läpsyttely alkoi pitkin Hämeenkatua tukkien toisen kaistan. Rummut pärisivät ja ilmeisesti jotkut pellet olivat niitä soittamassa.

Keskustorin kohdalla siirryin Suomi Ensin porukan luokse. Toivoin että siellä olisi ollut kiimaisia naaraita, mutta eikö mitä. 20 miespuoleista siesoi poliisin eristämän alueen sisällä. Marco dewittu piti puheita kärpäsluukku auki. En jaksanut kuunnella, vaan palasin takaisin kuvaamaan.

Kun läpsyttely saapui Kauppakatua pitkin Keskustorille, tapahtui omituisia. Yhtäkkiä minua tönittiin puolelta ja toiselta. Tajusin nopeasti, etten ollut attentaatin kohde, vaan rynnäkkölepakko oli käynyt erään sivullisen kimppuun nyrkein. Tämä rynnäkkölepakko on Tampereen kommunistien jäseniä ja tunnettu rähisijä mm. Kiakkovieraista.

Ilmoitin rähinanalusta poliisille, mutta mitään ei tapahtunut. Rynnäkkölepakko kävi kahteen muuhun kertaan ihmisiin käsiksi, mutta poliisi ei vain reagoi. Taisi  olla elämään kyllästyneitä poliiseja.

Läpsyttely pysähtyi Keskustorille, jossa huudettiin joitain iskulauseita ja pidettiin puheita, joita en jaksanut kuunnella. Iskulauseet olivat tyyliin: rajat auki, ei valtioita sekä Afganistanissa ei ole turvallista.

Sitten minulta loppui akku kännykästä ja lähdin kotiin.

Tapasin paikanpäällä herrasmiet Markus Janssonin ja Seppo Lehdon. Heidän kanssa on aina hauska lätistä. He eivät läpsyttele.

Kuvia linkin takaa.

Elisa kusettaa asiakkaitaan

Näin toimii Elisa. Tein määräaikaisen sopimuksen (älkää jumalauta tehkä koskaan määräaikaisia sopimuksia!) Elisan kanssa asunton X hintaan 19,90€. Muutin toiseen asuntoon, jolloin Elisa ilmoitti uudeksi hinnasti 39,90€. Minä tietysti soitin Elisalle ja vaadin sopimuksen purkua, koska hinta on noussut.

Elisalta vastataan, että hinta ei ole noussut. Vanhassa osoitteessa hinta oli 39,90€, muta talonyhtiö hyvitti hinansta 20€, jolloin minulle jäi maksettavaksi 19,90€. Uudessa asunnossa hinta on sama 39,90€, mutta talonyhtiö ei hyvitä mitään. Tällöin maksettavaksi jää 39,90€.

Elisan logiikan mukaan minun rahapussistani lähtevä rahasumma on täysin sama, maksoin sitten 19,90€ tai 39,90€.

Kysyn asiasta vielä kuluttuja-asiamiehen mielipidettä.

Vihavasemmisto iski taas

Kuten aiemmin blogissa esitin, Helsinki tuli täyttymään tänään vihavasemmistosta. Poliisi oli joutunut jo puuttumaan väkivaltaisten vasemmistoliikkeiden toimintaan satamassa takavarikoiden heiltä teräaseita. Ja kuinka sitten kävikään.

Jo viime vuonna poliisin ja 612-soihtukulkueen kimppuun yrittänyt vasemmistolainen Jari Laine kunnostautui tänäkin vuonna. Tänä vuonna hän hyökkäsi SVL:n (vai PVL vai mikä onkaan nykyään) marssin kimppuun ja silmän sijaan nyt osui käkättimeen (kuva).

Huomattavaa on, että Jari Laine on ollut ahkera kommentoijaantirasistisessa Rasmus-ryhmässä. Laine symppaa myös kovasti vasemmistoliittoa, joka teki tänä vuonna näkyvästi yhteistyötä väkivaltaisten antifasistien kanssa.

Laine uhkasi jo aiemmin soluttautua SVL:n kulkeeseen ja aiheuttaa rähinöitä. Ilmeisesti hän nyt siinä onnistui.

Turha odottaa Li Anderssonilta ja vasemmistoliitolta kuitenkaan irtisanoutumista näistä väkivallanteoista. Kuten kuvasta näkyy, Dan ”takinen väkivalta” Koivulaakso kuuluu ns. Varisverkostoon, joka on suomalainen vastine saksalaiselle väkivaltaiselle antifasistiselle liikkeelle.

Ehdotan vasemmistoliiton julistamista organisoiduksi rikollisjärjestöksi.

Vasemmistoliitto tunnustaa väriä

Vasemmistoliitto on viimein siirtynyt tunnustamaan väriä. Aiemmin asiaa on peitelty ja pelkästään flirttailtu väkivallan kanssa. Esimerkkinä flirttailusta mainittakoon Vasemmistoliiton Dan Koivulaakson vuodetut sähköpostit, jossa hän suunniteli ”taktista väkivaltaa” vastustajiaan vastaan. Vuosi oli tuolloin 2008.

Nyt Helsingin Vasemmistonuoret ovat tulleet esille. He järjestävät yhteisen marssin vastustajakseen katsomiaan vastaan sekä A-ryhmän, että väkivaltaisen Varisverkoston kanssa. Varisverkosto on suomalainen versio saksalaisesta Antifaschistische Aktion ryhmästä.

Liberalismiwiki kuvaa Varisverkoston Suomen väkivaltaisten ”antifasistien” keskeiseksi järjestöksi. Minulla on henkilökohtaista kokemusta vuoden takaa tästä järjestöstä, kun heidän maiharinsa kolahtivat kallooni. Sama ryhmä on riehunut myös Turussa, Helsingissä ja ainakin Jyväskylässä. Helsingissä mm minun pahoinpidellystä tuomittu henkilö pääsi poliisin pidätettäväksi riehuttuaan eduskuntatalon edessä.

Varisverkosto harrastaa myös systemaattista katuväkivaltaa seuraamalla toisia järjestöjä ja hyökkäämällä näiden kimpuun. He nimittävät väkivaltaansa itsepuolustukseksi, kuten minun pahoinpidellystä tuomittu henkilö vain väitti harjoittaneensa itsepuolustusta potkaisemalla minua kolme kertaa maiharilla, kun makasin maassa.

Nyt Helsingin Vasemmistonuoret ovat järjestämässä Varisverkoston kanssa omien väitteidensä mukaisesti rauhanomaista marssia. Viime itsenäisyyspäivänä tämä vastamarssi oli niin rauhallinen, että yli 130 otettiin kiinni ja poliisi joutui käyttämään projektiiliasetta, joka osui väitteiden mukaan yhtä silmään.

Ottaen huomioon 2008 tapahtuneen taktisen väkivallan suunnittelun sekä vuosikaudet jatkuneet vasemmistolaisen väkivallan kaduilla ja tapahtumissa, olisiko aika julistaa Vasemmistoliitto järjestäytyneeksi rikollisorganisaatioksi?

People vs Terhi Kiemunki

Istuin tänään katsomassa Terhi Kiemungin oikeudenkäyntiä. Tässä on muutamia havaintojani oikeudenkäynnistä, joista tuskin tulee suurta riitaa kenenkään kanssa. Nämä ovat sellaisia ihmetyksen aiheita, että välillä leuka loksahti auki, että eihän tämä nyt näin voi olla. Mutta kyllä voi, suomalaisessa oikeudenkäynnissä voi olla mitä tahansa!

Disclaimer: Joudun kirjoittamaan ulkomuistista nämä asiat, sillä oikeudenkäyntiä ei saa nauhoittaa. Nauhoituskieltoa en kykene ymmärtämään.

Kännykkäkielto

Lähdetään helpoimmasta päästä. Tuomari (käytän nimeä tuomari, kun en jaksa kirjoittaa käräjäoikeuden puheenjohtaja tms. typerää) komensi kaikilta kännykät kiinni. Ei siis äänettömälle, vaan kokonaan kiinni. Tämä sen vuoksi, että kännyköillä voi nauhoittaa oikeudenkäyntiä.

Tällainen kännykkäfobia on omituista. Salissa oli useita kannettavia tietokoneita ja tabletteja auki. Jokaisella niistä olisi voinut nauhoittaa oikeudenkäyntiä ja streamata sitä vaikka suorana nettiin. Monissa läppäreissä on vielä paremmat mikrofonitkin sisäänrakennettuina, kuin kännyköissä.

Tietystikään en sulkenut kännykkääni, koska tein sillä muistiinpanoja. En voi kirjoittaa käsin, koska minulla on sellainen dysleksia, että paperille saattaa tulla vähän mitä sattuu. Jos olisi tiennyt tuomarin kännykkäfobiasta, olisin ottanut kannettavan mukaan. No tuskin kännykänkäyttöni ketään haittasi, enkä tallentanut oikeudenkäyntiäkään.

Kielioppia

Suomen syyttäjänvirastoissa tulisi opettaa syyttäjille enemmän suomenkielen kielioppia. Havainnollistan kuvilla, kuinka syyttäjä tulkitsee kielioppia ja kuinka asia oikeasti menee.

Alla syyttäjän tulkinta, kuinka kappale 3 referoi kappaletta 1, vaikkei tätä eksplisiittisesti tai implisiittisesti missään mainitakaan.

syyttaja1

Kuinka referointi oikeasti toimii. Se toimii vain virkkeen sisällä pää- ja sivulauseen välillä.

syyttaja2

Syyttäjän tulkinta

Oikeussalissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu liittyen yllä olevaan referointiin. Syyttäjä oli poiminut syytteeseensä, kuten Jussi Halla-ahon tapauksessakin tehtiin, osia sieltä täältä kirjoituksesta. Näillä hän yritti saada kirjoitusta yleistämään kokonaista 1,5 miljardin ihmisryhmää koskevaksi.

Yhdessä kohdassa kirjoitusta mainitaan seuraavaa: Kaikki muslimit eivät ole terroristeja …

Tätä kohtaa syyttäjä ei yhdistänyt muihin syytteissä valittuihin kohtiin. Ei tietenkään, koska se olisi romuttanut koko syytteen.

Mutta myös muunlaista tulkintaa harrastettiin ahkerasti syyttäjän toimesta. Sellaista tulkintaa, jota kirjoituksesta ei löydy. Syyttäjä tulkitsi siis poliittista tekstiä vastoin mitä kirjoituksessa lukee. Kirjoituksessa mainittiin mm. en halua maahamme yhtään muslimia joka ei ole valmis luopumaan …, jonka syyttäjä tulkitsi jälleen koskemaan 1,5 miljardia muslimia. Kirjoituksessa tarkoitettiin Kiemungin mukaan nimenomaan niitä muslimeja, jotka kannattavat mm. Sharian väkivaltaisia rangaistuksia, jotka eivät ole myöskään valmiita luopumaan tästä kulttuurista.

Samanlaista tulkintaa syyttäjä suoritti muissakin kohdissa.

Syyttäjä kiihottaa

Korvani nousivat pystyyn, kun syyttäjä kävi läpi yllä mainittua en halua maahamme yhtään muslimia joka ei ole valmis luopumaan, kohtaa. Syyttäjä antoi ymmärtää, laajentaen lausetta kaikkiin 1,5 miljardin muslimiin, että tämä 1,5 miljardin joukko kokonaisuudessaan on väkivaltaista porukkaa, joka ei halua luopua väkivaltaisesta kulttuurista.

Tällaiselle kiihottamiselle tulisi olla nollatoleranssi.

Laki on relativistinen

Oikeudenkäynnissä käytiin läpi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tapauksia. EIT:n tapaukset ovat suomalaisia oikeusasteita velvoittavia eli Suomessa näitä ennakkotapauksia tulisi noudattaa.

Eräässä EIT:n tapauksessa syyte oli nostettu toimittajaa kohtaan. Toimittaja oli kirjoittanut kiihottavaa tekstiä, josta hänet oli ilmeisesti tuomittu. EIT oli vapauttanut toimittajan syytteistä, koska hän on toimittaja.

Vastaavasti toisessa tapauksessa (vai olikohan tämä Suomen korkeimman oikeuden ennakkopäätös) syytettynä oli poliittinen henkilö. Oikeuden mukaan politiikassa toimivalla henkilöllä on erityinen vastuu sanomisistaan.

Laki ei siis ole sama, vaan se taipuu syytetyn taustojen mukaan. Tämä on erittäin hyvä esimerkki lainkäytön mielivallasta.

Hyvänä esimerkkinä tästä on myös oikeudenkäynnissäkin esitetyt oikeudenkäyntimateriaalit. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on kirjoittanut lähes täsmälleen saman lauseen, mitää Kiemunkikin.

HS kirjoitti: Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja.

Kiemunki kirjoitti: Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta tässä ajassa kaikki Euroopan terroristit ovat muslimeja.

Lienee sanomattakin selvää, että HS toimitus ei ole saanut edes syytettä kirjoituksestaan.

Olosuhdetahallisuus

Tämä kohta oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Nettipoliisi Marko ”fobba” Forss yhdessä valtakunnansyyttäjäviraston kanssa laati joitain vuosia sitten ns. vihepuhemuistion, jossa tämä kohta käytiin läpi. Asiasta oli myös keskustelua fobban itsensä kanssa tuolloin.

Olosuhdetahallisuus tarkoittaa sitä, että teosta ei tarvitse syntyä mitään reaktiota. Kenenkään ei tarvitse kiihottua sanomisista. Riittää että jollain on mahdollisuus kiihottua.

Syyttäjän näkemys ylitti vihapuhemuistion näkemyksen. Syyttäjän mukaan silläkään ei ole väliä, onko jollakulla mahdollisuus kiihottua asiasta. Syyttäjän mukaan ainut peruste on se, että kirjoittaja itse tietää tekonsa seurauksen voivan olla se, että joku voisi teoreettisesti asiasta kiihottua.

Suomeksi. Jos kirjoittaisin wyandottien joukkotuhonnasta, ja vaikka kirjoituksestani ei ole kenenkään mahdollista kiihottua wyandotteja vastaan, jos tiedän kirjoitukseni olevan kiihottava, minut tulee tuomita.

Wyandotit ovat käsittääkseni sukupuuttoon kuollut heimo. Minut tuomittaisiin siis kirjoituksesta olemattomien ihmisten joukkotuhonnasta.

Ongelmallista tässä on erityisesti se, että syyttäjä pakottaa oikeusistuimen katsomaan syytetyn pään sisään oliko hän tietoinen mahdollisesta kiihotuksen mahdollisuudesta kirjoitushetkellä. En ole kuullut, että tiede olisi vielä tällaista laitetta keksinyt.

Rangaistavuuden riman asettaminen

Syyttäjä asettaa rangaistavuuden riman kovin alas. Mikäli Kiemunki saa tuomion kirjoituksestaan, siitä lähtien mikään kirjoitus ei ole enää turvassa. Lähes mistä tahansa poleemisesta kirjoituksesta voitaisiin poimia osia, liittää niitä toisiinsa aasinsilloin, ja tuomita kirjoittaja näiden osien perusteella. Kenenkään ei tarvitse edes minkään järjen mukaan kiihottua asiasta, vaan tuomiot perustuisivat pelkästään syyttäjän näkemykseen.

Lisäksi tämä häätäisi sellaiset ihmiset netistä, jotka ovat nukkuneet äidinkielentunneilla. Vain minunlaiseni kirjoittajat, jotka osaavat suurinpiirtein laittaa pilkut ja pisteet kohdalleen, uskaltaisivat kirjoittaa nettiin. Jokaista lausetta ja sivulausetta tulisi vielä pohtia pitkällisesti ja tarkkaan, ettei siinä vain olisi mitään mahdollisesti edes kiihottavaa.

Syyttäjän mukaan nimittäin Kiemunki olisi voinut kirjoittaa blogauksensa toisin, ei kiihoittavalla tavalla. Kiemungin olisi pitänyt joka kohdassa kirjoittaa, että hän tarkoittaa nimenomaan ääri-islamisteja, keitä ikinä he ovatkaan.

Tämäkin on erittäin ongelmallinen kohta. Ensiksi kirjoittajan täytyy pystyä tuottamaan niin äidinkielellisesti oikeata tekstiä, että edes syyttäjä ei pysty löytämään siitä aasinsiltoja. Toiseksi kirjoittajan tulisi etukäteen tietää, mistä kohdin ja millä tavoin syyttäjä tulee kiihottumaan tekstistä.

Tämä johtaa ennakkosensuurin itsesensuurin muodossa. Koska ennakkosensuuri ei ole sallittua Suomessa, tuomitsemalla tarpeeksi ihmisiä syyttäjä pyrkii sensuroimaan nettiä pelon voimalla. Kun blogaajat pelkäävät tarpeeksi oikeudellisia kostotoimenpiteitä, he jättävät kirjoittamatta ja siirtyvät takaisin huoltoasemien nurkkapöytiin jupisemaan.

Tällaiselle pelolle ei saa antaa valtaa. Jatkakaa kirjoituksia. Niin minäkin teen.

Vihalinkki kirjoitukseen.